Kiinan uutispalvelu Haikou 15. helmikuuta (Reportteri Wang Xiaobin) Kiinan trooppisten maataloustieteiden akatemian kumin tutkimuslaitoksen (CASS) molekyylijalostusryhmä on yhteistyössä Pohjois-Kiinan tiede- ja teknologiayliopiston kanssa ehdottanut mahdollista mekanismia genomihybridin sadon nopea nousu kumipuiden varhaisessa kesyttämisessä maanantain raportin mukaan.
Kumipuita on viljelty Kaakkois-Aasiassa alle 150 vuotta, ja laajalti viljeltyjen Weikehan-lajikkeiden perustajilla on vain 9 emopuuta. Kesytyksen lyhyen historian aikana sukulaislajikkeilla oli geneettinen pullonkaulavaikutus. Tällä hetkellä hevea sinensisin keinotekoista jalostusta on harjoitettu 4 sukupolven ajan ja sen sato on kasvanut 6-kertaiseksi. Lajikkeiden kesytyksen ja sadon kasvun mekanismia ei kuitenkaan ole systemaattisesti tutkittu.
Kiinan lämpötieteiden akatemian Rubber Research Instituten tutkija Cheng Han sanoi, että uusien kumipuiden jalostaminen perinteisillä menetelmillä kestää 30 vuotta. Ilman tietoa kumipuun genomista prosessi on kuin hyvin hidas sokea hapuilee norsua. Siksi kumipuun molekyylikasvatus on teollisuuden pääsuunta.
Molekyylijalostus edellyttää sukulajien genomien hallintaa. Cheng Han sanoi, että avaintutkimuksessa ryhmän tutkijat kokosivat ensimmäistä kertaa korkealaatuisia luonnonvaraisten kumipuiden genomisekvenssejä, mikä paransi merkittävästi kumipuun genomikokoonpanon eheyttä verrattuna julkaistuihin genomeihin. Lisäksi 147 ituplasmaresurssin populaatiogenomianalyysin avulla genomiuudelleensekvensoinnilla ryhmä havaitsi, että Weikehan-lajit poikkeavat hieman luonnonvaraisista luonnonvaroista, ja kuusi sukulaislajia klassisessa taksonomisessa mielessä kuuluvat todennäköisesti samaan lajiin kuin Brasilialainen kumipuu. Jatkotutkimuksessa löysimme mahdollisen mekanismin
